perheet

Hallitusohjelmassa tulee ratkaista Suomen väestökriisi

Hallitusohjelmaa rakennetaan kriisien keskellä, mutta yksi kriisi tuntuu unohtuvan. Väestökriisi on inflaation, kestävyysvajeen ja mielenterveyden huolien taustalla. Näin perheiden päivän, poikien päivän ja lapsettomien päivän viikolla ei liene liikaa muistuttaa perhepolitiikan merkityksestä.  Suomi elää historiallista väestöllistä murrosta. Syntyvyyden lasku kiihdyttää entisestään työikäisen väestön vähenemistä. Suomesta puuttuu puoli miljoonaa ihmistä, jotta hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus olisi turvattu. Siksi … Lue lisää

Hallituksen tärkein tehtävä on väestökriisin ratkaiseminen 

Suomi elää historiallista väestöllistä murrosta. Syntyvyyden lasku kiihdyttää entisestään väestön nopeaa ikääntymistä ja työikäisen väestön vähenemistä. Ikääntyminen tulee edelleen kiihtymään lähivuosina. Suomalaiset toivovat saavansa keskimäärin noin kaksi lasta, mutta saavat tällä hetkellä keskimäärin vain noin 1.32 lasta elämänsä aikana. Yhteiskunnallinen ilmapiiri, tulevaisuudenusko ja yhteisön tuki vaikuttavat lastensaantiin. Väestöliiton Perhebarometrin (2022) mukaan vähiten lapsia toivovat ja … Lue lisää

Nuorten vointi ratkaisee Suomen tulevaisuuden 

Käsillä olevat kriisit ovat koko nuorten sukupolvea määrittävä kokemus. Nuorten maailmankuva rakentuu suhteellisesti lyhyemmän ajan perusteella, jonka vuoksi huoli esimerkiksi taloudesta, ilmastonmuutoksesta, koronasta ja sodasta ovat voineet tuntua ylitsepääsemättömältä.  Kokonaisvaltaisesti hankalat ajat voivat aiheuttaa stressiä ja mieli helposti kuormittuu. Tämä näkyy useissa tutkimuksissakin.    Tuoreen nuorisobarometrin mukaan nuoret kokevat henkilökohtaisessa elämässään eniten epävarmuutta ja turvattomuutta … Lue lisää

Peruskoulun on keskityttävä perusasioihin ja riittävän tuen turvaamiseen

Seuraavan hallituskauden yksi kärkihanke on varma: Suomi tulee nostaa jälkeen osaamisen kärkimaaksi. Nyt olemme tippuneet keskikastiin Chilen ja Turkin rinnalle.   Oppimisvaje johtuu pitkälle siitä, ettei koulunkäynnin tuen resurssit ole riittäviä eivätkä auta riittävän varhain. Peruskouluissa opiskelee joka päivä lapsia, joilla on tehostetun tai erityisen tuen päätös, mutta jotka eivät saa riittävää tukea. Heillä voi … Lue lisää

Lasten ja nuorten lamautuminen olisi tulevaisuudellemme pahinta myrkkyä

Olen huolissani nuorten tulevaisuususkosta. Nuorten maailmankuva rakentuu suhteellisesti lyhyemmän ajan perusteella, jonka vuoksi huoli ilmastonmuutoksesta, koronasta ja nyt Ukrainan sodasta voivat tuntua ylitsepääsemättömältä taakalta. Samalla juuri nuorilta odotetaan paljon opinnoissa, työelämässä ja perheen parissa ikäluokkien pienentyessä. Edelleen käsillä oleva koronakriisi ja Venäjän hyökkäyssota yhdessä ovat syvä sukupolvikokemus tämän ajan nuorille.   Siksi iloitsen hallituspuolueiden yhteisestä … Lue lisää

Nuorten tulevaisuuspaketti hyväksytty – kiitos hallitus!

Hallituksen perjantaina julkaisemassa toisessa lisätalousarviossa on tärkeitä panostuksia lasten ja nuorten hyvinvointiin. Hallitus esittää 58 miljoonaa euroa esi- ja perusopetukseen, 26 miljoonaa euroa ammatilliseen koulutukseen ja 17 miljoonaa euroa lukiokoulutukseen. Lisäpanostuksia laitettaan niin oppilaitoksissa tapahtuvaan nuorisotyöhön, harrastamisen Suomen malliin kuin Liikkuva koulu, Liikkuva opiskelu ja Liikkuva aikuinen -ohjelmien uusstarttiin. Lisäksi lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden saatavuuden … Lue lisää

Sanat äiti ja turvallisuus sopivat hyvin yhteen

Viime vuosien aikana maailmassa on tapahtunut muutoksia, joita emme voi sivuuttaa. Meidän on osoitettava johtajuutta vastataksemme muuttuneeseen turvallisuusympäristöön ja koronan murheisiin. Jos on olemassa äidinvaistoja, niin niistä ei liene nyt haittaa. Vasta Ukrainan sodan myötä olen hahmottanut, miksi äitejä tarvitaan turvallisuuskeskustelussa. Suomi ei olisi selvinnyt itsenäisyyteen johtaneista sotavuosista ilman kotirintaman naisia, jotka tekivät pitkää päivää … Lue lisää

Lapsiperheköyhyydestä eroon pääseminen edellyttää perheystävällisiä työmarkkinoita 

Kiitos viesteistä liittyen kirjoitukseeni lapsiperheköyhyydestä (ESS 2.2.). On hyvä huomata, että lapsiperheköyhyyden poistaminen on yhteinen asia.    Eräässä kommentissa nostettiin esille työ parhaana ratkaisuna lapsiperheköyhyyteen. Olen samaa mieltä. Valitettavasti köyhyys työssäkäynnistä huolimatta on Suomessa erityisesti lapsiperheitä koskeva ilmiö.  Meillä on edelleen tehtävää sen osalta, että perhevapailta siirtyminen työelämään olisi toimivaa ja opiskelijoiden perheellistymistä tuettaisiin paremmin.   Köyhien … Lue lisää

Aluevaltuusto työhön lapsiperheköyhyyden kitkemiseksi 

Köyhissä kodeissa asuvien lasten määrä on kasvanut, vaikka hyvinvointi Suomessa on muuten lisääntynyt. Perusturvan varasta pois pääseminen on myös hidastunut ja köyhyys on siten periytyvää ja aiempaa syvempää. Koronapandemian aikana lapsiperheköyhyys on tullut entistä näkyvämmäksi, kuin lomautukset, irtisanomiset tai etäopetuksen aikaiset ruokakulut ovat koskettaneet monen arkea ja tulleet yllätyksenä. Lapsiperheköyhyysilmiön pysyvyys kertoo siitä, ettemme ole … Lue lisää

Lapsettomuushoitoja ja adoptiota on helpotettava vauvahaaveiden tukemiseksi 

Syntyvyys on kriittinen kysymys suomalaisten hyvinvoinnin sekä Suomen talouden ja tulevaisuuden kannalta. Helsingin Sanomat uutisoi (HS 27.1.), että Tilastokeskuksen tuoreiden lukujen valossa syntyvyys jatkoi nousuaan myös viime vuonna. Huomionarvoista uutisessa oli myös Väestöliiton tutkimusjohtaja Anna Rotkirchin kommentti siitä, ettei edelleenkään perheiden toivottu lapsilukutoive toteudu.   Politiikalla tulee kyetä vastaamaan perheiden lapsilukutoiveiden toteutumiseen. Mikään ei ole … Lue lisää