Sosiaali- ja terveysvaliokunta jätti tänään mietinnön hallinnon Kela-korvauskokeiluun. Kuulemiskierros todisti, että yli 65 vuotta täyttäneille suunnattu Kela-korvauskokeilu on kallis, tehoton ja julkista terveydenhuoltoa rapauttava. Keskustan sosiaali- ja terveysvaliokuntaryhmän jäsenet Hanna-Leena Mattila, Hilkka Kemppi ja Markku Siponen eivät hyväksy kokeilua, joka syventää epätasa-arvoa ja vaarantaa hyvinvointialueiden kyvyn tarjota hoitoa kaikille suomalaisille. Sen sijaan Keskusta esittää omaa mallia ratkaisuksi.
-Hallituksen esitys tekee täyskäännöksen terveyspolitiikkaan. Kela-korvauskokeilu on kallis ja harhaanjohtava. Ikäihmisten ja paljon palveluita tarvitsevien hoitoon pääsyä tulee ilman muuta kehittää, mutta tämä esitys ei vastaa siihen. Pahimmillaan kokeiluaika 2,5 vuotta riittää romuttamaan julkiset palvelut, varoittaa Mattila.
Keskusta on esittänyt omaa mallia vuonna 2024 ja kuluvana keväänä Kela-korvauksia käsitellessä. Keskustan malli turvaisi hoidon jatkuvuutta ja lyhentäisi hoitojonoja. Mallissa Kela-korvaukset kohdennetaan suun terveyteen, hedelmöityshoitoihin ja naistentautien hoitoon, joissa julkinen kapasiteetti on monin paikoin riittämätön.
-Pelastetaan julkiset sote-palvelut. Keskusta laittaisi yhdenvertaisen omalääkärimallin liikkeelle ja kohdentaisi olemassa olevat Kela-korvaukset sinne, missä niille on todellista tarvetta. Kokoomus on unohtanut vaalilupauksensa yhdenvertaisuudesta ja kustannustehokkuudesta. Tästä esityksestä näkee, että rahaa ja pokkaa on, toteaa Kemppi.
Eriarvoisuus kasvaa, sillä yksityisiä lääkäripalveluja tarjotaan lähinnä kaupunkialueilla. Maaseudulla asuvat jäävät paitsi palveluista, joita he joutuvat silti rahoittamaan.
-Kokeilu on aluepoliittinen pommi. Hallituksen esityksestä huokuu välinpitämättömyys kaikkien suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin sekä alueellisen tasa-arvon varmistamiseen. Kysymys kuuluu, onko tähän varaa? haastaa Siponen.
Kokeilu heikentää hoidon jatkuvuutta. Vain kolme lyhyttä käyntiä yksityislääkärillä vuodessa ei riitä monisairaiden ikäihmisten hoitoon. Samalla on vaarana, että lääkäreitä valuu julkiselta sektorilta yksityiselle, mikä syventää lääkäripulaa ja lisää hyvinvointialueiden riippuvuutta kalliista ostopalveluista ja vuokratyövoimasta.
-Valiokunnan mietinnöstä poistettiin kokonaan huomio siitä, että kokeilun vaikutuksia hyvinvointialueiden palvelujen tarpeeseen ja henkilöstöön on välttämätöntä seurata. On käsittämätöntä, että tämä jätetään kokonaan huomiotta, vaikka seuranta olisi nimenomana välttämätöntä, ihmettelevät edustajat yhdessä.
Kokeilun myötä sairaanhoitovakuutuksen menojen on arvioitu kasvavan noin 86,5 miljoonaa euroa vuosittain. Se rahoitetaan myymällä valtion omaisuutta.