YLE uutisoi eilen (27.8.) lisääntyneestä lapsiperheköyhyydestä samalla, kun Iltalehti julkaisi Kokoomuksen kansanedustajan Noora Fagerströmin haastattelun. Artikkelit olivat merkittävästi ristiriidassa keskenään. Kansanedustaja Hilkka Kemppi piti Fagerströmin ulostuloa ensin harkitsemattomana, mutta löysi sitten selviä yhtymäkohtia hallituksen valintojen ja haastattelun kuvaaman arvomaailman välillä.
– Haastattelu ja hallitusohjelman valinnat paljastavat sen, että duunariköyhyys eri muodoissaan ei ole ollut hallituspuolueilla mielessä valintoja tehdessä. Laiskuudesta ei pidä palkita, mutta huono-osaisuus ei ole usein oma vika. Esimerkiksi puolessa köyhistä lapsiperheistä on työssäkäyviä huoltajia, Kemppi muistuttaa.
YLEn mukaan Suomessa on 30 000 köyhää lapsiperhettä enemmän kuin vuosi sitten.
– On valitettavaa, ettei hallitus tunnista lapsiperheiden toimeentulo-ongelmia vaan toimillaan tulee pahentamaan monen perheen tilannetta. Lapsiperheiden köyhyys on jo pitkään ollut Suomen vakavimpia häpeäpilkkuja. Elämisen hinta ja inflaatio ovat laittaneet yhä useamman perheen tiukoille. Ihmettelen suuresti, miksi hallitus poistaa työttömyysturvan lapsikorotuksen tai miksi yrittäjille maksettava kertakorvaus perhevapaiden kustannuksista lähes puolitetaan? Hallituksen toimet lisäävät epävarmuutta ja laskevat syntyvyyttä entisestään aikana, jolloin mikään satsaus syntyvyyteen ei ole liikaa. Osa-aikaisen työn lisääminen ja maahanmuuttajien toimivat työllisyyspalvelut auttaisivat äitejä palaamaan perhevapailta työelämään, Kemppi kommentoi.
– Duunariköyhyys on toki myös laajempi ilmiö. Kyse on siitä, että työtä tekemällä ei selviä elämisen kustannuksista. Tähän vaikuttaa palkan suuruus, mutta myös työn luonne ja elämäntilanne. Esimerkiksi omaishoitajalla tai perhevapaalta palaavalla ei välttämättä ole mahdollisuutta kokopäiväiseen työhön. Suomen osatyömarkkinat ovat surkeat ja keikkatöiden tulo on epävarmaa. Moni epävarmassa elämäntilanteessa oleva tarvitsee työttömyysturvan suojaosaa, jonka hallitus on nyt poistamassa kokonaan, Kemppi muistuttaa.
Työministeri Arto Satonen(kok.) kertoi blogissaan, kuinka hallitus aikoo poistaa työmarkkinatuen suojaosan, vaikka sille on ministeriössä laskettu melko olematon työllisyysvaikutus.
– Jos palkka ei riitä elämisen kustannuksiin, ei sitä korjata perusturvaa leikkaamalla. Suojaosa on luonut työttömille taloudellisen kannustimen ottaa vastaan työtä. Tässä on selkeä Keskustan ja hallituksen eroavaisuus. Minusta kaikki työ on arvokasta. Pahimmillaan työttömien turvaverkon romuttaminen tulee lisäämään passivoivan toimeentulotuen kustannuksia ja pakottaa kasvattamaan velkaa. Me tarvitsemme kestävämmän sosiaaliturvan remontin, Kemppi lisää.
Hallitustoimien myötä ahtaalle joutuvat myös paljon sairastavat. Kustannuksia heille kasaavat ensimmäisen sairaspäivän maksullisuus, palvelumaksut ja lääkekorvauksen nosto. Samaan aikaan on valittu keventää verotusta niin, että muun muassa kansanedustajat vapautetaan solidaarisuusverosta ja sen piirissä on vasta 150 000 euron tuloilla. Tällä hetkellä solidaarisuusvero tuottaa 110 miljoonaa euroa vuodessa. Jatkossa enää reilun kolmanneksen siitä.
– Minä puolustan sitä, että jokainen on oikeutettu ihmisarvoiseen elämään vastoinkäymisistä huolimatta. Hallituksen tulisi tehdä selvitys toimiensa päällekkäisestä vaikutuksista syystä tai toisesta paljon sairastaviin ihmisryhmiin. Sen myötä olisi helppo arvioida valittujen toimenpiteiden oikeudenmukaisuutta, Kemppi päättää.