Ville Skinnari (sd.) ja Hilkka Kemppi (kesk.): Koheesiorahoissa edunvalvonnan voitto Päijät-Hämeeseen

Valtioneuvosto on tänään linjannut EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelman “Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027” rahoituksen alueellisen jaon suuntaviivoista. Alueellisessa jaossa kohdennetaan EAKR, ESR ja JTF-tukia maakunnittain eteenpäin jaettavaksi. Talouspoliittisessa ministeriryhmässä hyväksytty elinkeinoministeri Mika Lintilän johdolla valmisteltu päätös kasvatti haettavana olevaa rahoitusta Päijät-Hämeessä. – Tämä oli iso päätös, kun EU:n alue- ja rakennerahoista linjattiin seitsemäksi vuodeksi. … Lue lisää

Metsät ovat ratkaisu, eivät ongelma

Pekka Häkli kirjoitti ESS 17.7. otsikolla ”Hilkka Kemppi ei halua tunnustaa ilmastokriisin vakavuutta”. Kirjoituksessaan Häkli halusi mitätöidä vaatimukseni siitä, että valta Suomen metsien käytöstä pysyy kansallisissa käsissämme. En tunnista kirjoittajan väitteestä itseäni ja olen edelleen sitä mieltä, että suomalaiset osaavat hoitaa metsiensä hiilinieluja EU:ta paremmin. Olen ensimmäistä sukupolvea, jolle ilmastonmuutos on aina ollut totta.

Keskustan pääministerikaudella tehdyn energia- ja ilmastostrategian tavoite hiilineutraalista Suomesta vuoteen 2035 mennessä lähenee ja on sääli, että sitä yritetään sumuttaa niin oikealta kuin vasemmalta. En hyväksy, että toisaalla viljelijä ja metsänomistaja leimataan pahantekijäksi ja toisaalla yritysten ilmastotyötä vähätellään. Me hallituspuolueiden kansanedustajat olemme sitoutuneet edistämään kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla. Ilman viljelijää ei ole lähiruokaa, ilman metsänomistajaa ei ole hiilinieluja ja ilman yrityksiä muutos tapahtuu liian hitaasti.

Hyvällä metsänhoidolla voimme lisätä puunkäyttöä ja kasvattaa hiilinieluja. Yltiöpäinen kestävän metsänkäytön rajoittaminen tarkoittaa uusiutuvan energian takapakkia, jonka vuoksi suomalaisten päättäjien tulisi vetää yhtä köyttä Euroopan unionin pöydissä puolueeseen katsomatta. Kuidulla on järkevä korvata fossiilista materiaalia ja metsien ja nurmen hiilensidontaa tulee kasvattaa jatkossakin.

Olen kirjoittajan kanssa eri mieltä myös siitä, että nähdäkseni Suomi ei ole ulkoistanut ympäristöongelmiaan muualle. Lahden kaupungin nimeäminen EU:n ympäristöpääkaupungiksi on ajankohtainen osoitus siitä. On vanhanaikaista ajatella, että talous ja ilmasto olisivat vastakkain. Ilmaston osalta iso muutos tapahtuu talouden rakenteiden puolella muun muassa yritysten ratkaisuissa. On ollut ilo olla mukana kirittämässä uusien kasvuhakuisten yritysten sijoittumista esimerkiksi Lahden alueelle nimityksen myötä. Ympäristöystävällisyys on yrityksille kilpailuetu mm. kansainvälisillä markkinoilla. Teollisuuden investoinnit vähähiilisyyteen on keskeinen tapa vähentää kestävästi päästöjä Suomessa. Tämä edellyttää edullista sähköä investointien tueksi eikä EU:n pidä asettaa energian käytölle keinotekoisia rajoituksia. Suomalainen teollisuus on ilmastoteko.

 

Itse ilmastopaketti oli tervetullut keskustelunavaus, jonka osalta alkaa useamman vuoden neuvotteluputki. On tärkeää, että paketti mahdollistaa jatkossakin metsien kestävän käytön ja kunnioittaa jäsenmaiden toimivaltaa. Emme ole valmiita antamaan päätösvaltaa metsistämme unionille perussopimuksen vastaisesti. Metsillä ja niihin pohjatuvalla biotaloudella on suuri merkitys ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Lisäksi on hyvä, että esimerkiksi maatalouden hiilensidonta nousee paketissa esille selkeästi. Kun kehittäminen on pitkäjänteistä ja tukea löytyy, uskalletaan myös investointeja tehdä. Paketin päämäärä päästöjen vähentämisestä on Suomen vahvasti tukema.

 

Kirjoitus julkaistu Etelä-Suomen Sanomissa 22.7.2021. 

Valtaa metsistämme ei saa luovuttaa EU:lle

Valtaa metsistämme ei saa luovuttaa EU:lle YLE:n A-studiossa puitiin hallituksen metsäriitaa. Oma kantani on selvä: Suomella tulee olla päätösvalta omiin metsiimme, sitä ei voi EU:lle antaa. Lisäksi suomalaiset metsänomistajat osaavat huolehtia myös metsäluonnon monimuotoisuudesta. Lisärajoituksia metsätaloudelle ei missään nimessä saa luoda kansallisesti eikä EU:n toimesta. Ohjelmassa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (Kesk) puolusti Suomen oikeutta metsiinsä … Lue lisää

Toimiva netti on jokamiehenoikeus

Suomen kestävän kasvun ministerityöryhmä on tänään esitellyt Suomen alustavan elpymis- ja palautumissuunnitelman, joka luo pohjaa jälleenrakennukselle koronan jälkeen. Paketti tuo vauhtia kasvuun ja investointeihin, mutta myös tukee tavallisten suomalaisten arkea. Yhtenä tärkeänä yksityiskohtana on tuki laajakaistayhteyksille.     – Toimiva nettiyhteys on perusoikeus ja monelle toimivan arjen edellytys. Toimivat yhteydet mahdollistavat niin etätyöt, etäopinnot kuin yrittäjyyden yhä paremmin. Iloitsen siitä, että Keskustan … Lue lisää

Huolet EU:n elvytysrahastosta eivät ole hälvenneet

Tänään alkoi EU-johtajien huippukokous Brysselissä, jossa neuvotellaan EU:n 750 miljardin euron elvytyspaketista ja EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä. Elvytysrahaston avulla halutaan tukea Euroopan teollisuuden kilpailukykyä ja talouden jälleenrakennusta.   Perustuslakivaliokunta on tarkastellut EU:n elvytysrahastoa juridisesta näkökulmasta ja valiokunta ollut lausunnossaan paikoin hyvin kriittinen. Kansanedustaja ja perustuslakivaliokunnan jäsen Hilkka Kemppi (kesk) allekirjoittaa ongelmat ja seisoo valiokunnan lausuntojen takana. … Lue lisää

Lahti saatiin mukaan kaupunkien ekosysteemisopimuksiin ensimmäistä kertaa

Valtio ja yliopistovetoiset kaupungit sopivat ekosysteemisopimuksista, jotka mahdollistavat kaupunkien ja valtion tiiviimmän yhteistyön tutkimuksen, kehityksen ja innovaatioiden tueksi.  Ekosysteemisopimukset solmitaan pääkaupunkiseudun sekä muiden yliopistokaupunkien ja yliopistokeskuskaupunkien kanssa. Lahti on mukana ekosysteemisopimuksissa ensimmäistä kertaa.   – Lahden mukanaolo on työvoitto. Tällä rahalla pystytään osaltaan vahvistamaan koulutusta, tutkimusta ja osaamista laajemminkin Lahden seudulla ja näin luomaan edellytyksiä … Lue lisää