Huolet EU:n elvytysrahastosta eivät ole hälvenneet

Tänään alkoi EU-johtajien huippukokous Brysselissä, jossa neuvotellaan EU:n 750 miljardin euron elvytyspaketista ja EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä. Elvytysrahaston avulla halutaan tukea Euroopan teollisuuden kilpailukykyä ja talouden jälleenrakennusta.

 

Perustuslakivaliokunta on tarkastellut EU:n elvytysrahastoa juridisesta näkökulmasta ja valiokunta ollut lausunnossaan paikoin hyvin kriittinen. Kansanedustaja ja perustuslakivaliokunnan jäsen Hilkka Kemppi (kesk) allekirjoittaa ongelmat ja seisoo valiokunnan lausuntojen takana.

 

-Nyt esitettyä pakettia ei voida hyväksyä tällaisenaan. Paketin suurimmat ongelmat ovat mielestäni perustuslakivaliokunnan lausunnoista tutut huomiot eli elvytyspaketin suuruus sekä avustusmuotoisen tuen myöntäminen. Viimeksi tiistaina valiokunta uusi kriittisen elpymisvälineestä pöytäkirjamerkinnällä, Kemppi toteaa.

 

Myös hallitus haluaa lisätä EU:n elvytysrahaston lainapainotteisuutta ja pienentää avustusmuotoisten tukien osuutta.

 

-Hallituksen kannat ovat oikealla polulla. Valtioneuvosto ei voi toimia EU-lainsäädännön valmistelussa vastoin perustusvaliokunnan kantaa, joten mahdollisen lopputuloksen on tultava lähemmäs perustuslakivaliokunnan kantaa. Pääministerin tulee olla neuvotteluissa tiukkana Suomen linjan kanssa, Kemppi lisää.

-On hyvä, että hallitus neuvottelee paketista, sillä Korona on osunut myös Euroopan sisämarkkinoihin. Markkinoiden tulisi olla voimissaan, jotta voimme kotiuttaa alihankintaketjuja lähelle ja lisätä samalla toimitusvarmuutta. Elvytyspaketista ei kuitenkaan saa luoda ennakkotapausta, jolla paikataan pitkällä aikajänteellä muodostunutta Euroopan maiden kestävyysvajetta, Kemppi toteaa.