Työmarkkinoiden ikäsyrjintä vaatii lakimuutoksia 

Suomi kärsii kroonisesta osaajapulasta, mutta samaan aikaan emme ole saaneet kitkettyä työmarkkinoiden ikäsyrjintää pois. Suomessa on melkein 100 000 yli 50-vuotiasta työtöntä työnhakijaa ja yli 55-vuotiaiden työllisyysprosentti on pohjoismaiden matalin. Esimerkiksi Suomen Ekonomien yli 55-vuotiaista jäsenistä 80 prosenttia on kokenut ikäsyrjintää hakiessaan uutta työtä työttömänä työnhakijana.

 

 

 

– Asenneilmapiiri pitäisi kääntää ympäri niin, että työuran loppupään ammattilaiset nähtäisiin kokeneina ammattilaisina. Yrityksillä ja julkisella sektorilla ei pitäisi olla varaa ikäsyrjintään työmarkkinoilla. On kohtuutonta, että vuosikymmenten työkokemukselle ei löydy tilausta työmarkkinoilla, kun samaan aikaan isossa kuvassa osaajapula jarruttaa kasvua, Kemppi kommentoi.

 

 

 

Yksi syy Ruotsin yli 55-vuotiaiden korkeaan työllisyysprosenttiin on laki, joka vaatii, että irtisanomiset kohdistetaan ensin taloon viimeisenä tulleisiin työntekijöihin. Myös osa-aikatyömarkkinat ovat muissa pohjoismaissa Suomea kehittyneemmät.

 

 

 

– Meillä ei ole Ruotsin mallin mukaista irtisanomissuojaa ikääntyneille. Sellaisen tarvetta tulisi vähintään selvittää. Samoin tutkintojen kelpoisuuksia tulisi keventää niin, että oman alan relevantti osaaminen ei vanhene kesken työuran. Myös ikäanonyymi rekrytointi auttaa välttämään vääriä mielikuvia, Kemppi jatkaa.

 

 

 

Toinen ikäsyrjinnästä kärsivä ryhmä ovat kolmekymppiset naiset. Heidän palkkaamistaan saatetaan pelätä mahdollisen perheellistymisen takia. Valitettavasti Petteri Orpon oikeistohallitus jättää tämän ongelman tunnistamatta ja leikkaa Sipilä hallituksen luomaa naispuolisen työntekijän työnantajalle maksettavaa perhevapaakorvausta nykyisestä 2500 eurosta 1500 euroon. Työnantaja voi hakea perhevapaakorvausta kustannuksista, jotka aiheutuvat naispuolisen työntekijän vanhemmuudesta.

 

 

 

– Hallitusohjelman kirjaukset ovat kylmää kyytiä perheellistyville naisille. Sen sijaan, että hallitus pyrkisi tukemaan perheellistyvien naisten työllistymistä se leikkaa perhevapaakorvausta. Tällä voi olla vaikutusta työnantajien rekrytointipäätöksiin. Vanhemmuuden kustannusten tasainen jakaminen on vähintä, mitä yhteiskunta voi tehdä työnantajien tukemiseksi. Äitien työnantajien kertakorvaus olisi pitänyt tuplata leikkaamisen sijaan, Kemppi lisää.