Hallituksen Sote-sopu on saavutettu ja sitä on parannettu vastaamaan rahan tarpeeseen 

Tänään on historiallinen päivä. Hallitus on päässyt sopimukseen yli 15-vuotta valmistellun sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen yksityiskohdista. Lausuntokierroksella hallituksen esitykseen saatiin 700 vastausta, joiden pohjalta esitystä on korjattu mm. rahoituksen, maakunnan itsehallinnon ja monituottajamallin eli yritysten huomioimisen osalta. Uudistuksen tarkoituksena on turvata suomalaisille sote- palvelut asuinpaikasta riippumatta. Palveluihin tulee päästä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta saamme kevennettyä erikoissairaanhoidon tarvetta.  

 

– Tuen neuvoteltua kokonaisuutta. Viiden puolueen neuvottelema kokonaisuus parantaa merkittävästi palveluiden rahoitusta siellä, missä tarve on kovin. Tarveperusteisen rahoituksen toiseksi suurin voittaja heti Pohjois-Karjalan jälkeen on Päijät-Häme. Myös Kanta-Häme on suurimpien voittajien joukossa. Pidän rahoitusmallia oikeudenmukaisena, sillä rahat ovat olleet jo pitkään loppu ja peruspalveluiden näivettäminen ja keskittäminen ovat kestämätön tie. Uudistus parantaa lähipalveluja, sillä lakiin tulee maininta siitä, että lääkäriin pääsee seitsemässä päivässä. On ainutlaatuista, että saan olla keskeisessä roolissa mukana puoli elämääni valmistellun poliittisen mallin viimeistelyssä, Kemppi kertoo.    

 

Keskusta oli neuvotteluissa vahva tarveperusteisen rahoituksen, lähipalveluluiden ja yrittäjien puolustaja.  Sotea tulee kehittää julkisen ja yksityisen vahvassa yhteistyössä, jotta palvelut ovat parasta mahdollista ja laadukasta palvelua saadaan kaikille. Esimerkiksi palvelusetelit ja henkilökohtainen budjetti ovat lähteneet hyvin käyntiin, ja niitä voidaan jatkaa myös uuden mallin myötä. 

 

– Viiden puolueen neuvottelutulos ei ole täydellinen, mutta se on hyvä pohja. Koen, että ne maakunnat, jotka ovat edistäneet maakunnallista sote-mallia etuajassa, eivät ansaitse siirtymäaikaraippaa. Siksi pidän neuvottelutulokseen jääneen seitsemän vuoden siirtymäaikaa edelleen liian pitkänä. Maakuntaveroa koskevissa neuvotteluissa siirtymäajan lyhentäminen on ehdoton tavoite, josta hallitus on jo keskustellut. Tämä tarkastuspiste siirtymäajan lopulliselle pituudelle on välttämätön. Hallituksella on onneksi voimakas tahto maakuntaverosta, joka ei nosta kokonaisverotuksen tasoa, Kemppi jatkaa.   

 

Seuraavaksi hallituksen esitys menee arviointineuvoston ja sitten Eduskunnan arvioitavaksi. Kansanedustaja Kemppi istuu perustuslakivaliokunnassa, joka käsittelee kokonaisuuden jälleen huolella. 

 

– Sote-uudistus on vuosikymmenien suurin tulonsiirto niille alueille, joilla tarve on ollut veronmaksajien maksukykyä suurempi jo pitkään. Tämä on uudistuksen tärkein onnistuminen yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Minua kiinnostaa erityisesti arviointineuvoston näkemys kilpailutusten irtisanomissuunnitelmiin ja mitätöimisiin. Niiden kanssa keskusta olisi ollut jo valmiiksi neuvotteluissa muuta hallitusta rohkeampi etenemään nykyisten ulkoistusten pohjalta koko Suomessa, Kemppi lisää.