Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuivat 18 viikkoa sitten. Kannatin uudistusta eduskunnassa, sillä Kanta-Häme on maakuntien neljänneksi suurin voittaja. Rahanjaon osalta kateellisia maakuntia siis riittää. Sen vuoksi olen järkyttynyt siitä, että Oma Hämeen hallituksen enemmistö tuki viranhaltijoiden näkemystä alueen sote-keskusten keskittämisestä. Kanta-Hämeessä ollaan valitsemassa ideologinen keskittämisen polku sen sijaan, että lähipalveluiden arvo tunnistettaisiin. Suunta on väärä ja toivon, että aluevaltuusto korjaa hallituksen virheen. Sote-keskus tulee löytyä jokaisesta kunnasta.
Sote-uudistus ei edellytä keskittämistä. Siitä löytyy esimerkki naapurista Päijät-Hämeestä, jossa jokaisessa kunnassa on oma sote-keskus pitkälle toteutetusta uudistuksesta huolimatta. Itseasiassa Sote-uudistuksen myötä Kanta-Hämeen sosiaali- ja terveyspalveluihin käytetty rahoitus jopa lisääntyy lähes 40 miljoonalla eurolla seitsemän vuoden siirtymäajan päätyttyä. On totta, että siirtymäajan pituus, inflaatio, tietoturvan kehittäminen ja hoitoalan Tes-neuvotteluiden myötä palkkojen korottaminen aiheuttavat rahoitusvajetta, jonka vuoksi hyvinvointialueen päättäjät joutuvat tiukille. Tilannetta korjaava lyhyempi siirtymäaika olisi kuitenkin vielä mahdollista neuvotella juuri alkaneissa hallitusneuvotteluissa. Kannustan hallitusneuvotteluiden kollegoita tarkastamaan siirtymäaikaa lyhyemmäksi ja parantamaan sitä kautta tarveperusteista sote-rahoitusta. Muutos arjessa on joka tapauksessa tehtävä valtion siirtymäaikaa nopeammin.
Kanta-Hämeessä tulee löytää vastavoima keskittämiselle. Oma Hämeen hallituksen esitys johtaisi kahdeksan sote-keskuksen lakkauttamiseen. Ensimmäisenä leikkauslistalla on tietojeni mukaan Ypäjän ja Humppilan lähipalvelut, heti perään mahdollisesti myös Tammela, Jokioinen ja Lammi. Sen jälkeen en osaa edes arvailla. Tämä ei ole kustannustehokasta, tarpeellista eikä järkevää. Ratkaisu tulee asukkaille kalliiksi, kun puolen vuosisadan pahimman inflaation keskellä matkakustannukset vyörytettäisiin tavallisille ihmisille. Samalla palveluun pääsy vaikeutuisi alueilla, joilla on ikääntyvää väestöä ja palvelutarvetta. Tutkimuksen mukaan lähipalvelut parantavat varhaista palveluihin hakeutumista ja se puolestaan vähentää kustannuksia.
Pyydän harkintaa ja sellaisten alueiden seuraamista, joilla kokonaisuus perustuu lähipalveluperiaatteen varaan.
Kirjoitus on julkaistu Forssan Lehdessä 5.5 , Hämeen Sanomissa 8.5. ja Aamupostissa.