Puheenvuoroni valtion talousarviosta 2023

Puheenvuoroni valtion talousarviosta 2023

14.12.

 

Arvoisa puhemies, 

 

Talouden tilanne näyttää synkältä Suomessa, Euroopassa ja maailmalla. Suomessa ei ole nähty näin voimakasta inflaatiota lähes neljäänkymmeneen vuoteen. 

 

Valtiovarainministeriö esitteli viime viikolla näkemyksensä talouden tasapainottamisesta. Esitetty aikataulu ja sopeutuksen kokoluokka on vaativa tehtävä. Sopeutusta on kuitenkin tehtävä, sillä vaikka velkaa on lähivuosien kriisien vuoksi ollut pakko ottaa, elämme pidemmällä tähtäimellä yli varojemme ja lasku lankeaa vielä maksettavaksi.

Realistista on odottaa, että tiukat ajat ovat tulossa. Se on myös selvää, että Kokoomuksen ehdottamat miljardin veronalennukset eivät tähän aikaan sovi.

 

Terveiset työllisyyden saralla ovat hyviä. Hallitus on saavuttanut käytännössä 75 % tavoitteensa. Ongelmaksi onkin muodostunut osaajapula. Työntekijäpulaan ei ole yhtä ratkaisua. Yli 60-vuotiaiden työtulovähennystä korotetaan nyt, mikä helpottaa työntekijäpulaa ja tuo pitkää kokemusta työelämän hyödynnettäväksi.

 

Talouden kasvu on saatava jatkumaan erityisesti näin poikkeuksellisina aikoina. Talouden kasvu ja työpaikat sekä yhteiskunnan uudistaminen ovat kestävin ratkaisu myös

velkaantumiseen.

 

Arvoisa puhemies, hyvinvointialuelta puuttuu rahaa ja näyttää siltä että lähes kaikki alueet ovat tekemässä alijäämäisen budjetin. Tilanne on vakava sillä alkuun on aikaa enää kaksi viikkoa. Maakuntani Päijät-Hämeen alijäämä 2023 alijäämä on 11,8 milj €.

Syitä on monia, mm. inflaatio, sähkön hinta, osaajapulan kustannukset ja ICT-hankinnat.

 

Keinoja tarjotaan jonkin verran, mutta esimerkiksi inflaatio kustannuksin on lähes mahdoton vastata. Panostamme hoiva- avustajien koulutukseen, opiskelijoiden harjoittelukorvauksiin ja sote-henkilöstön saatavuuden parantamiseen. Lääkekatto jäädytetään nykyiselle tasolle.

 

Tarveperusteinen sote-uudistuksen rahoitusmalli on oleellinen. Siitä on pidettävä kiinni. Seitsemän vuoden siirtymäaikaa pidän liian pitkänä.

 

Arvoisa puhemies,

 

Talousarvion liittyy aina valtiovarainvaliokunnan kova työ jakovarojen kohdentamiseksi. Tänä vuonna puhumme 50 milj. euron kokonaisuudesta.

 

On hyvä että siinä Suurimmat rahapotit on kohdennettu lasten ja nuorten perustaitojen kehittämiseen. Varoja kohdennetaan mm. 300 000 euroa yrittäjyyskasvatukseen ja lähes 2 miljoonaa euroa lasten lukutaidon kehittämiseen. Myös liikkuvan varhaiskasvatuksen 1,5miljoonan euron panostus tulee tarpeeseen.

 

700 000 euroa poliisille avointen lähteiden seurantaan erityisesti hybridiuhkien ja kybervaikuttamisen havaitsemiseksi sekä jengiytymisen estämiseksi.

 

Hyviä uutisia tuli myös kotiseudulleni!

 

Kiitos tierahoista: Asikkalan Viitailantie, Kalliontie Hausjärvellä, Sankolantie Lammilla. Lisäksi Valtatie 24 Holman liittymän nopeuttaminen vihdoin suunnitellaan. Myös Launonen-Kormu-RHMK kevyen liikenteen väylä edistyy.

 

Lisäksi eteläisen Päijänteen laivaväylän jatkamiseen Lehmonkärjen vierasvenesatamaan niin, että Päijänteen kansallispuistoon pääsee jatkossa.

 

Jatkossa tarvitsemme isot potit VT24, että VT12. Poikittaisliikenne on heikkoutemme.

 

Kiitän kollegoitani hyvästä yhteistyöstä näiden tärkeiden hankkeiden edistämisessä.

 

Ja vielä loppuun muutama sana lapsiperh köyhyydestä, josta kollega Kristiina Salonen jo hiukan puhui.

 

Aika on vaikea ja poikkeuksellinen. Tarvitsemme turvaa talvelle ja siihen hallitus on etsinyt keinoja. Kelan tutkimuksen mukaan hintojen nopea nousu on tiputtanut köyhyyteen yli 60 000 kotitaloutta, joista 16 000 on lapsiperheitä.

 

Vanhempien rahahuolet lisäävät riskiä lasten syrjäytymiseen, terveysongelmiin ja oppimisvaikeuksiin.

 

Pidän välttämättömänä, että tämä ensi vuoden budjetti huomioi vähävaraiset lapsiperheet esimerkiksi alentamalla varhaiskasvatusmaksuja. Budjetti korottaa lapsilisän yksinhuoltajalisää sekä työmarkkinatuen, toimeentulotuen ja opintotuen lapsi- ja huoltajakorotuksia.

 

Vaikka Nostot ovat väliaikaisia, ovat ne kuitenkin selvä viesti siitä, että valtio auttaa lapsiperheitä vaikeiden aikojen ylitse. 1990-luvun laman seurauksena kasvanut sukupolvelta toiselle periytyvän pahoinvoinnin kierre halutaan purkaa.

 

Lapsiperheköyhyys ei poistu ellemme tee arvovalintaa perheden puolesta.

 

Kiitos.