Käynnistin kaksi vuotta sitten Päijät-Hämeen maakuntaliiton kanssa hankkeen, jonka tarkoitus on edistää VT24 pitkäjänteistä kehittämistä. Työhön on osallistunut aktiivisesti seitsemän kuntaa, kolme maakuntaliittoa, kaksi ELY-keskusta ja monta muuta toimijaa. On selvää, että valtatien kehittäminen on edellytys elinvoiman kasvulle kolmen maakunnan alueella. Tavoitteenamme on nopeuttaa työssäkäyntiä sekä lisätä yritystoimintaa.
Olen toiminut työryhmän puheenjohtajana, jonka vuoksi järjestin myös avoimen keskustelutilaisuuden VT24 kehittämisestä Hotelli Tallukassa edellisviikolla. Avoin tilaisuus keräsi sankoin joukoin kiinnostuneita puhumaan valtatien kunnosta ja lähivuosien suunnitelmista. On selvää, ettei tien tulevaisuus ole yhdentekevää asukkaille eikä kuntien elinvoiman vahvistamiselle.
Lahden ja Padasjoen välinen osuus on noin 67 kilometriä pitkä ja sen kehittämisestä on keskusteltu jo viisikymmentä vuotta. Vaikka korona näkyy liikennemäärien notkahduksessa, on tiellä siitä huolimatta runsaasti liikennettä. Esimerkiksi elintarviketeollisuus on yksi merkittävimmistä väylän käyttäjistä ja raskaan liikenteen osuus tien käyttäjistä kasvaa Vääksyn pohjoispuolella 9 %:iin. Tämän lisäksi valtatielle kulkee niin työmatkaliikennettä, puukuljetuksia, teollisuuden logistiikkaa kuin matkailijoita. VT24 on reitti Himoksen matkailukeskittymään Jämsään.
Valtatie 24 vaatii yhteistä tahdonvoimaa. Yhteinen tavoite työryhmässä olevien kuntien kesken aina Lahdesta Jämsään on VT24 Lahden pään nopeuttaminen ja turvallisuudesta sekä sujuvasta liikkumisesta huolehtiminen. Tavoitteena on myös kävelyn ja pyöräilyn edistäminen sekä joukkoliikenteen kehittäminen. Muun muassa liittymät, pysäkkijärjestelyt, ohituskaistat, pientareet ja valaistus vaativat huomiotamme. Paimelantien ja Ilmotuntien liittymän parantaminen ja Vääksynsillan uusiminen on saatu jo mukaan ELY-keskuksen suunnitelmiin. Myös MAL-sopimuksen myötä saatavia rahoja tulee hyödyntää VT 24 kehittämisessä.
Eduskunta vie eteenpäin kaksitoistavuotista liikennesuunnitelmaa, johon minulla on ollut selkeät terveiset jo luonnosvaiheessa: Kattava maantieverkko ja hyvät poikittaisliikenteen yhteydet ovat edellytys koko Suomen kasvulle. Poikittaisliikenne on jäänyt sivurooliin, kun tieliikenteen jo kaksi hallituskautta pitkäjänteisesti kasvaneita resursseja on jaettu.
Hyväkuntoiset tiet mahdollistavat yrittäjyyden, viennin ja työssäkäynnin. Koen tarvetta katsoa liikennepolitiikassa kauas ja toimia yhdessä.
Kirjoitus julkaistu Seutuneloset-lehdissä 24.11.2021.