Suomen elinvoimaa on kehitetty vuosikymmeniä paikallisten tarpeiden pohjalta. Me olemme yhdessä tunnistaneet, että kasvusta voi haaveilla vain, jos yritysten tarpeet kyetään hoitamaan. Tästä on aika-ajoin poliittisesti väännetty, mutta alueiden ääni on aina voittanut ja elinvoiman johtaminen on pysynyt maakuntien hommana. Nyt on kuitenkin käymässä toisin.
Työpöydälläni eduskunnassa on aluehallintouudistus, jossa hallitus keskittää Päijät-Hämeen elinvoiman johtamisen Kouvolaan osaksi Kaakkois-Suomen elinvoimakeskusta. Jatkossa mm. yrittäjien palvelut, neuvonta ja valvonta ohjataan Kouvolasta käsin. Lahteen jää etätyöpiste, mutta uuden lain mukaan keskus voi lakkauttaa sen keneltäkään kysymättä. Lahti on ainoa kaupunki, joka tällä hallituksen esityksellä siirtyy pienemmän kaupungin johdettaviksi. Hallituksen kymmenestä elinvoimakeskuksesta ei riitä arvostusta Suomen yhdeksänneksi suurimmalle kaupungille seutukuntineen.
Samalla Kanta-Hämeen elinvoiman johtaminen on siirtymässä Tampereelle ja Hämeen alueen yhteistyö heitetään romukoppaan. Jos mikään ei muutu niin Hämeen seutu jää vähin äänin ilman alueellista elinvoimakeskusta. Missä ovat maakunnan edunvalvojat nyt, kun tulevaisuutta jaetaan?
Lahden seudun yritysten luonnolliset yhteistyösuunnat ovat Kanta-Häme ja pääkaupunkiseutu. Uudistus uhkaa heikentää asemaamme, vaikka Päijät-Häme on rakentanut kasvua hienosti ja pyrkinyt yhdistämään Kanta-Hämeen kanssa voimia muun muassa puolustustarviketeollisuuden ja elintarvikeviennin osalta. Näiden ponnistelujen onnistuminen edellyttää pysyviä, paikallisesti ankkuroituja viranomaisverkostoja.
Päijät- ja Kanta-Hämeen liittojen mukaan elinvoimakeskuksen päätoimipaikka tulisi sijoittaa Lahteen. Myös paikallinen elinkeinoelämä on esittänyt voimakkaan huolensa. Hämeen kauppakamari totesi talousvaliokunnalle antamassaan lausunnossa, että elinvoimakeskusten hajauttaminen heikentää yritysten sujuvia palveluja ja kansainvälistymispyrkimyksiä sekä tekee Hämeestä elinvoiman reuna-aluetta. Viestit valuvat kuitenkin kuuroille korville.
Elinvoimakeskuksen hiljaisen hyväksynnän lisäksi hallitus on heikentänyt kotitalousvähennystä, korottanut arvonlisäveroa tuntuvasti ja uusimpana linjasi korottavansa kiinteistöveron jopa kolminkertaiseksi veronkevennysten kustannukset maksaakseen. Toivoisin uudelleen harkintaa sen osalta, millä pienet ja keskisuuret yritykset saadaan kasvuun. Ottakaa käyttöön Viron veromalli, pienten yritysten investointituki ja perukaa kotitalousvähennysten ja kiinteistöveron heikennykset.
Lahden asemaa elinvoimakeskuksen pääpaikkana tulisi uskaltaa puolustaa nyt, kun tulevaisuuden elinvoimaa jaetaan.
Julkaistu Etelä-Suomen Sanomissa 9.5.2025