Keskustan varapuheenjohtaja Kemppi: Nostetaan Suomi takaisin lasten hyvinvoinnin mallimaaksi 

UNICEF julkaisi 14.5. Report Card-tutkimuksensa, jossa tarkastellaan lasten kokonaisvaltaista hyvinvointia. Suomen sijoitus yhtenä lasten hyvinvoinnin mallimaana on romahtanut ja sijoituksemme on nykyisin seitsemästoista. Vielä vuonna 2020 Suomi on sijoittunut viidenneksi. Keskustan varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Hilkka Kemppi pitää tuputusta järkyttävänä epäonnistumisena.

 

Tutkimuksessa on mukana 43 maata. Tämä tarkoittaa, että mikäli Suomen suunta ei muutu, vajoamme pahimmillaan lähemmäksi viimeistä kuin ensimmäistä sijaa.

 

– Pidän järkyttävänä epäonnistumisena sitä, että tutkimuksen mukaan lasten hyvinvointi Suomessa on romahtanut. Viime vuosien kriisit, kuten korona ja Venäjän hyökkäyssodan seuraukset, selittävät vain osan muutosta, emmekä siksi voi mennä piiloon niiden taakse. Lapsiperheköyhyyden olisi pitänyt vähentyä ja nyt se on lisääntynyt. Esimerkiksi koulupudokkuuteen, taloudenhallintataitoihin tai synnytyksen jälkeisen masennuksen hoitoon liittyvät palvelupuutteet tarvitsisivat aivan uudenlaisia vastauksia, toteaa Kemppi.

 

Tutkimuksessa arvioidaan hyvän lapsuuden toteutumista mielenterveyden, fyysisen terveyden ja elämäntaitojen avulla. Suomen tulos heikentyi eniten nuorten itsemurhia, lasten ylipainoa ja oppimistuloksia tarkastelleissa mittareissa.

 

– Pahoinvointi on selkeästi lisääntynyt lasten- ja nuorten keskuudessa. Tämä ei ole millään mittarilla kestävä suunta. Lapset ovat vanhempiensa peilejä ja he kantavat huolta maailman tapahtumista. Samalla meidän kuitenkin tulisi luoda heihin uskoa ja turvallisuudentunnetta purkamalla mm. koulutuksen ja perheellistymisen esteitä, lausuu Kemppi.

 

Kemppi on koonnut kymmeniä toimenpide-ehdotuksia lapsiperheköyhyyden poistamiseksi aikaisemmassa selvityksessään.

 

– Yksi tärkeä keino lasten hyvinvoinnin edistämiseksi on lapsiperheköyhyyden ehkäiseminen järjestelmällisesti. Nyt on viimeinen hetki viedä Perhekeskus jokaiseen Suomen kuntaan tukemaan arkea, puuttua synnytyksen jälkeiseen masennukseen, tunnistaa kahden kodin lapset lisäämällä joustoa eroperheiden tukiin, auttaa maahanmuuttajaäitien kielen oppimisessa ja esimerkiksi korottaa ulosoton suojaosuutta takuueläkkeen tasolle, Kemppi summaa.