Tavoitteena poistaa lapsiperheköyhyys 

Elämäntilanteen periytyminen on tutkimusten mukaan ollut voimakasta Päijät-Hämeessä 1990-luvun lamasta asti. Olemme pyrkineet puuttumaan siihen monin tavoin ratkaisematta itse ongelmaa. Puhumme osaavan työvoiman löytymisen haasteesta, työkyvyttömyydestä, vaille ammattia jäävistä nuorista, syrjäytymisestä ja perheiden sosiaalialan tarpeista. Korjaavien toimien lisäksi tähän vyyhtiin löytyy ratkaisu lapsuudesta. Korona on haavoittanut niitä ihmisiä, joilla oli jo valmiiksi elämässä epävarmuutta. Siksi hallituksen työllisyystoimet, valtion ja kuntien vakaan talouden rakentaminen ja konkurssiaaltojen estäminen ovat kriittisiä juuri nyt.   

 

Pienituloisuus koskettaa reilusti yli 110 000 lasta. Tällaisten lukujen kohdalla ei ole muuta vaihtoehtoa, kun pysähtyä ja tehdä korjausliike. Olen Eduskunnan köyhyysryhmän varapuheenjohtajana tehnyt selvitystyötä lapsiperheköyhyyden syistä yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Koronakriisin aikana keräsimme perheiltä kokemuksia siitä, kun rahasta on tiukkaa.  Palaamme syksyllä toimenpide-ehdotuksin.  

  

Vastauksista kävi ilmi, että koronan tuoma epävarmuus heijastuu vahvasti perheiden arkeen. Työttömyys tai lomautus ovat tulleet usein yllättäen. Kelaan on tullut koronan aikana yli 200 000 työttömyysturvahakemusta. Tulot voivat myös olla riittämättömät, vaikka perheen toinen vanhempi kävisikin töissä.  Minulla on erityinen huoli yhden vanhemman perheistä, joiden toimeentulo on puolet haavoittuvampi. Myös yrittäjäperheiden ahdinko näkyy 90-luvun laman tavoin, kun koronan myötä toimeentulo on voinut romahtaa kerralla. Onneksi korona salli kahden viikon koulureissun vielä ennen lomia, ja suurin osa etäopinnoissa olleista lapsista pärjäsi hyvin tai jopa paremmin kuin lähiopetuksessa. 

  

Viime aikoina on taas kuultu puheenvuoroja etuuksien, kuten kotihoidontuen poistamisesta.  En usko, että perheiltä leikkaamalla saamme taloutta nousuun. Uskon, että leikkausta enemmän myönteisiä työllisyysvaikutuksia on sillä, että vanhempainvapailta työmarkkinoille palaaville naisille kohdistetaan tukea ja esimerkiksi perhekeskukset tukevat jaksamisen kanssa. Työllistymiseen auttavat pian käynnistyvät työllisyyden kuntakokeilut, joihin myös Päijät-Häme pääsee mukaan. Tavoitteena on se, että mahdollisimman moni saisi tarvitsemansa palvelut läheltä ja räätälöidysti. Myös kuntouttavaa toimintaa ja neuvontaa tulee saada työllistymisen tueksi nuorten Ohjaamo-mallin mukaisesti.  

  

Viime päivien synkät uutiset työnantajilta näyttävät käynnistäneen vastakkainasettelua, joka ei tee oikeutta suomalaisille. Tuhansissa kodeissa on huoli toimeentulosta ja epävarmuus tulevaisuudesta. Testaa, jäljitä, eristä ja hoida ei toimi vielä tosielämässä. Tämä pitää saada kuntoon. Jos uusia rajoituksia tarvitaan, tulee niiden olla ensisijaisesti alueellisia. Jokaisen hallituspuolueen on työnnettävä kädet saveen ja laitettava asioita tärkeysjärjestykseen, sillä päätöksiä työllisyystoimista pitää saada budjettiriihestä. Työ on kestävin tapa torjua eriarvoisuutta, köyhyyttä ja osattomuutta. Pahinta on, jos epävarmuudesta ja työttömyydestä tulee pitkittynyt olotila.  

  

Kykyä yhteistyöhön on sanottu Suomen vahvuudeksi ja nyt jos koskaan sitä mitataan. 

 

Kirjoitus julkaistu 30.8.2020 Etelä-Suomen Sanomissa.