Liikumme edelleen Koronan kanssa sumussa. Tiedämme, että sekä taloudelle että terveydelle tämä on iso kolaus, jota on jo nyt pehmennetty miljardien tukipaketeilla. Me emme tiedä poikkeusolojen pituudesta emmekä viruksen tahdista.
Kun taloudellinen epävarmuus päättyy niin jälleenrakennuksen tulee olla sukupolvien ylitse katsovaa. Koulutus, yritykset, työllisyys ja terveys ratkaisevat kriisistä nousemisen tahdin.
Monelle sukupolvelle tämä on ensimmäinen kerta, kun turvallisuus nousee päällimmäiseksi arvoksi. Kuulun sukupolveen, jolle 90-luvun lama näkyi lapsena kouluissa ja kodeissa, kun pyyhekumeja puolitettiin ja vaatteita ostettiin harkiten. Huoltovarmuus ja huolet taloudesta kuitenkin unohtuivat osalla nopeasti, kun pääsimme elämän makuun. Olen koko työurani pyrkinyt korjaamaan viime laman jättämää periytyvää huono-osaisuutta perheissä. On selvää, että mistään kriisistä ei nousta hetkessä.
Suomi on vietävä tämän kriisin läpi mahdollisimman eheänä. Lapsiperheköyhyyden, nuorten syrjäytymisen ja osattomuuden lisääntyminen on estettävä. Lomautukset ja irtisanomiset iskevät rajuimmin esimerkiksi perheisiin, joiden toimeentulo on yhden aikuisen varassa. Näihin asioihin on myös varattu selkänojaa. Ihmisten romahtanutta toimeentuloa helpotetaan valtion lisätalousarviossa yli miljardilla eurolla. Palkatta lasta kotiin hoitamaan jääneitä vanhempia tuetaan rahallisesti tästä viikosta eteenpäin. Myös toimeentulonsa menettäneet yrittäjät on otettu sosiaaliturvan piiriin.
Yrityksille on annettu tehohoitoa tautihuippujen ylitse lähes 2 miljardilla eurolla – se on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Tavoitteena on minimoida viruksen taloudelliset, sosiaaliset ja terveydelliset vaikutukset. Kolme kuntien kriisipakettia on lähtökuopissa, kuntien tehtäviä on karsittu kriisin ylitse ja suoraa tukea sairaanhoitopiireille ja maatalouteen on tulossa.
Me testaamme huoltovarmuutta nyt arjessa. On hyvä, että Suomessa on hajautettua asumista, maataloutta ja teknologiaa etätöiden ja -opiskeluiden tarpeisiin. Omavaraisuuden merkitystä ei tule aliarvioida olipa kyse suojatarvikkeista, ruuasta tai lämmöstä. Velkaa otetaan, jotta estämme laajamittaisen konkurssiaallon ja siitä koituvan suurtyöttömyyden. Viime viikon oudot tapahtumat Huoltovarmuuskeskuksen ympärillä osoittivat myös Kiina-hankintojen vaikeudet. Tarvitsemme monella tapaa korjausliikkeitä omavaraisuuden ja kotimaisten alihankintaketjujen lisäämiseksi. Juuri nyt opitaan arvostamaan kotimaista, kestävää ja terveellistä.
Myöskään kriisin jälkeen viime vuosien vastakkainasetteluun ei voida palata. Nyt jos koskaan työnantajat ja työntekijät ovat samalla puolella ja yksityisen ja julkisen on puhallettava yhteen hiileen. Suomi elää viennistä, jonka vuoksi muiden maiden koronaponnistelut ovat meidän onnistumiselle tärkeitä.
Koko Suomi elää vielä tehohoidossa. On selvää, että Suomen talouden iso kuva tulee kirjoittaa yhdessä uudestaan ja hallitusohjelmaa on välttämätöntä sopeuttaa. Sitä ennen on kuitenkin syytä pelastaa, mitä pelastettavissa on. Koronaviruksen tautihuippu tulee saada niin alas, että terveydenhuoltomme kestää.
Kirjoitus on julkaistu Seutu4-lehdissä 15.4.2020