Vesi on meidän -kansalaisaloite ansaitsee tulla hyväksytyksi 

Maa- ja metsätalousvaliokunta on saanut tänään valmiiksi mietintönsä Vesi on meidän -kansalaisaloitteesta. Mietinnössä valiokunta puoltaa aloitteen hyväksymistä.  

  

– Iloitsen valiokunnan linjauksesta ja kiitän aloitteen tekijöitä. Suomen vesivarat eivät ole kaupan. Vesihuollon toimivuus on kriittistä jokaiselle suomalaiselle. Julkisen sektorin rooli kestävien vesihuoltopalvelujen turvaamisessa on keskeinen. Aukoton vesihuolto on edellytys meille jokaiselle, elinkeinoille, yhteiskunnan välttämättömille toiminnoille ja huoltovarmuudellemme. Tämän vuoksi vesihuoltotoimintojen omistus on pidettävä julkisen sektorin hallussa. Päijänteen rannoilla asuvana ja kuntani valtuuston puheenjohtajana aihe on minulle läheinen. Pulkkilanharjulta lähtee juomavesi yli miljoonalle suomalaiselle pääkaupunkiseudulle ja tunnen kuntamme olevan osaltaan vastuussa puhtaista vesistä ja toimivasta vesihuollosta, Kemppi linjaa.  

  

Kansalaisaloitteen lähetekeskustelu keräsi kansanedustajia yli puoluerajojen tukemaan aloitteen henkeä. Noin tuhannesta tehdystä kansalaisaloitteesta vain kaksi on hyväksytty Eduskunnassa. Mikäli Vesi on meidän -kansalaisaloite tulee hyväksytyksi, se on Suomen historian kolmas hyväksytty kansalaisaloite.  

 

– Vain harvoin Eduskuntaan tulee näin hyvin pohjustettuja aloitteita. Koen kansalaisaloitteen tärkeänä keskustelun herättäjänä ja demokratian kannalta toimivana tapana avata keskustelu. Olin mukana keskustelemassa tästä aloitteesta eduskunnan täysistunnossa ja koen käydyn keskustelun arvokkaana. Suomessa on turvallinen ja laadukas vesihuolto, mistä tule pitää kiinni yhteiskunnan ja toimintaympäristön muuttuessa, Kemppi kertoo.

  

– Häiriöttömät vesihuoltopalvelut ja riskien hallinta vaativat toimiakseen puuttumista alan haasteisiin. Niitä ovat mm. osaajien puute ja kuntien vähäiset resurssit, puutteelliset tiedot päätöksenteossa ja riittämätön varautuminen tulevaisuuden investointeihin. Julkisomisteisen vesihuollon investointien kautta saadaan parannettua energiatehokkuutta ja voidaan hyödyntää uusimmat kiertotalouden innovaatiot. Alan haasteiden parempi ennakointi luo parhaillaan myös uutta yrittäjyyttä, Kemppi toteaa.