Korona-aika on houkuttanut suomalaisia sankoin joukoin luontoon. Tämä on heijastunut luontokohteiden kävijämäärissä, joissa on paikoin rikottu ennätyksiä. Erityisesti kansallispuistot ovat vahvistaneet tunnettuuttaan luontokohteina, mutta kansallispuistojen rinnalla tarvitsemme myös alueita, joissa metsien monet mahdollisuudet suojelusta metsästykseen, metsänhoitoon ja virkistäytymiseen yhdistyvät. Tähän tarpeeseen vastaavat valtion retkeilyalueet, joista yksi löytyy naapuristamme Evolta. Tällä hetkellä Suomessa on viisi ulkoilulailla perustettua valtion retkeilyaluetta: Evon lisäksi Ison-Syötteen, Kylmäluoman, Oulujärven ja Ruunaan retkeilyalueet.
Valitettavasti valtion retkeilyalueet ovat jääneet jalkoihin alueita kehitettäessä. Myös retkeilyalueiden brändi on jäänyt tuntemattomaksi varsinkin, jos sitä vertaa kansallispuiston brändiin. Olenkin jättänyt ministerille 16 muun kansanedustajan kanssa vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, jossa kysyn hallitukselta, miten se aikoo kehittää valtion retkeilyalueita. Haluan kuulla myös siitä, miten retkeilyalueverkostoa tullaan tulevaisuudessa vahvistamaan, jotta ihmisten ymmärrys luonnon monipuolisesta hyödyntämisestä vahvistuu.
Valtion retkeilyalueet ovat monipuolisia, retkeilyyn ja muuhun luonnon virkistyskäyttöön tarkoitettuja kohteita. Alueilla on merkittyjä kävely- ja hiihtoreittejä, luontopolkuja, telttailualueita ja laavuja. Valtion retkeilyalueilla harjoitetaan myös rajoitettua metsätaloutta, jossa otetaan huomioon luonnon monimuotoisuus. Retkeilyalueilla voi lähtökohtaisesti harjoittaa kalastusta ja riistanhoitoa, mutta ne kuuluvat myös Natura 2000-verkostoon. Retkeilyalueet vastaavat hyvin tämän ajan tarpeeseen: luontosuhteen vahvistamiseen, kestävän metsätalouden tukemiseen ja luonnon monimuotoisuudesta huolehtimiseen.
Lammilla sijaitseva Evon retkeilyalue on monipuolisesti erilaisten metsänkävijöiden käytössä. Alueeseen sisältyy luonnonsuojelualueita, kaksi korkeakoulun tutkimuslaitosta, partion retkeilyalue, metsähallituksen talousmetsää, metsänhoitomenetelmien tutkimusta ja opetusmetsää sekä paljon muuta. Alueen virkistyskäytön ja kestävän matkailun ansiosta moni suomalainen lähialueilta ja kauempaa on oppinut metsästä ja vahvistanut luontosuhdettaan.
Retkeilyalueet ovat monipuolisuudessaan ainutlaatuisia. Siksi retkeilyalueisiin panostaminen ympäri Suomen on kannattava tavoite. Retkeilyalueiden alasajon sijaan niitä tulee kehittää vahvalla poliittisella tahdolla. Retkeilyalueiden brändi tulee päivittää 2020-luvulle kansallispuistojen rinnalle. Me tarvitsemme uuden ajan retkeilyalueita.
Kirjoitus on julkaistu Hämeen-Sanomissa ja Keski-Hämeessä 20.9.2021