Asikkalan luottamuspaikat on jaettu – Kemppi jatkaa valtuuston puheenjohtajana

Uusi Asikkalan kunnanvaltuusto kokousti Vääksyn liikuntahallilla maanantaina 9.8. ensimmäistä kertaa. Kokouksessa tehtiin myös henkilövalintoja. Hilkka Kemppi (kesk.) jatkaa valtuuston puheenjohtajana yksimielisesti. Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin niin ikään jatkokaudelle Tuomo Riihilahti (kok.) ja toiseksi Juri Nieminen (koku.). Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Ilkka Viljanen (kok.). Hallituksen ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Heikki Vahto (kesk.) ja toiseksi Arto Mielonen (ps).

 

– Kiitän luottamuksesta jatkaa töitä Asikkalan kunnanvaltuuston puheenjohtajana. Otan tehtävän vastaan innostuneena ja olen edelleen  valmis kehittämään niin valtuuston työskentelyä, kunnan strategista otetta kuin kuntalaisten osallistumismahdollisuuksiakin, Kemppi toteaa.

 

Kemppi korosti kokouksen puheenvuorossaan kasvun ja rohkeuden merkitystä sekä yhteistyön rakentamista.

 

– Tämä aika on kuin tehty Asikkalalle. Luonto, turvallisuus, uusiutuva energia, etätyö, yhteisöllisyys, lähiruoka ja lähipalvelut ovat vahvuuksiamme ja näille kaikille on kasvava kysyntä. Meidän tulee pärjätä maakunnan elinvoimatilastoissa jatkossakin. Tärkeintä on pitää huolta heistä, jotka päättävät asua kaikista Suomen kunnista juuri meillä, Kemppi linjaa.

 

– Valtuusto lähtee ensitöikseen rakentamaan uutta kuntastrategiaa. Tarvitsemme lisää yrityksiä ja työpaikkoja, kestävässä luontomatkailussa on vielä paljon saavutettavaa ja ennaltaehkäisevä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen tulee olla kärjessä. Myös Vääksyn keskusta-alue ja kyläkeskukset kaipaavat kehittämistyötä. Asikkalan luonto on ainutlaatuista ja sen potentiaalista olemme hyödyntäneet vasta ripauksen, Kemppi lisää.

 

Koko kuntakenttä on muutoksessa valtion sote-uudistuksen myötä. Viimeisten valtiovarainministeriön laskelmien mukaan Päijät-Häme saa sote-uudistuksen myötä 49 miljoonaa euroa lisää rahaa palveluiden järjestämiseen.

 

– Liian myöhään saatu apu on aina huonoin ja kallein vaihtoehto. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen myötä kunnan roolia ei siksi saa unohtaa. Jatkossa kuntien rahoituksen suuruus määräytyy osaksi niiden tekemän hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön mukaan. Koko maakunta hyötyy, jos kunnat onnistuvat laajasti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Vain hallinnonrajat ylittävällä yhteistyöllä voidaan saada aikaan vaikuttavaa toimintaa kustannustehokkaasti. Tämä pätee, oli kyseessä lastensuojelu, oppilashuolto, nuorisotyö, töissä jaksaminen tai etsivä vanhustyö. Ennakointi, ennaltaehkäiseminen ja hyvinvoinnin tasainen jakaantuminen kaikille ihmisille ei ole mahdoton visio, Kemppi toteaa.