Elvytyspaketista tulee löytyä käytännönläheisiä hankkeita hankehumpan sijaan  

Hallitus esitteli eilen Suomen alustavan elpymis- ja palautumissuunnitelman, joka luo pohjaa jälleenrakennukselle koronan jälkeen. Vaikutusarviointien mukaan paketilla saadaan miljardien investoinnit liikkeelle, vähennetään päästöjä sekä kiritetään kansantaloutta miljardien edestä. 

 

– Elvytyspaketin keskeisin tavoite on talouden elvyttäminen Koronan jälkeen ja sitä kautta myös työpaikkojen luominen. Uskon, että paketin taloudelliset vaikutukset ovat pitkällä aikajänteellä merkittäviä. Tärkeimpänä nousevat yrityksiä ja kouluja hyödyttävät tutkimus- ja kehityspanostukset, jotka lisääntyvät noin 700 miljoonalla eurolla. Paketin panostusten tulee näkyä läpi Suomen, joten hankehumpan sijaan sillä tulee tukea käytännönläheisiä investointeja. Valtiovarainministeriö on oikealla polulla, Kemppi toteaa.   

 

Kestävän kasvun ohjelmassa nostetaan työllisyysastetta ja osaamistasoa, jotta kasvu vauhdittuisi.  

 

– Paketin sisältö on hyvin harkittu ja erityisesti tutkimus- ja kehitysinvestointeja sekä uudelleen kouluttamista tarvitaan kipeästi. Seuraavaksi tulee varmistaa, että tutkimukseen ja kehitykseen eli tuottavuuteen investoidaan myös tulevaisuudessa. Yritysten ja tutkimuslaitosten lisäksi tarvitsemme TKI-kumppaneiksi myös ammattikorkeakoulut ja niissä tehtävää käytännönläheistä soveltavaa tutkimusta. Myös esimerkiksi pienten yritysten tulee hyötyä näistä rahoista kaikkialla Suomessa. Paketista löytyy myös panostuksia jatkuvaan oppimiseen, monipaikkaiseen opiskeluun ja lisäaloituspaikkoja korkeakouluihin. Nämä ovat tärkeitä, jotta osaajapula ei estä yritysten kasvua. Lisäksi tarvitsemme vielä uusia koulutusvastuita, joita paketissa ei ole vielä mainittu, Kemppi lisää.   

 

Elvytyspaketin myötä ihmisten hoitoon ja kuntoutukseen pääsyä nopeutetaan esimerkiksi digitalisaatiota hyödyntämällä.  

 

– Elvytyspaketin panostuksilla tulee pystyä kuromaan sosiaali- ja terveyspalveluiden hoitovelkoja. Esimerkiksi Päijät-Hämeessä hoitovelkaa on kertynyt jopa puolen vuoden jonojen verran. Näin ei voida jatkaa. Kiireettömän hoidon jonojen purkaminen on kriittistä, Kemppi vaatii.    

 

Elvytyspaketista noin puolet tukee yritysten ja julkisen sektorin siirtymistä hiilineutraaliin tulevaisuuteen.  

 

– Tavoitteena on nostaa Suomi maailman kärkimaaksi kiertotaloudessa ja päästöttömissä energiajärjestelmissä. Esimerkiksi biokaasuverkon investoinnit ja akkualan kiertotalousratkaisut ansaitsevat kiitosta. Myös puun mahdollisuudet on tunnistettu paketissa. Kuidulla on järkevä korvata fossiilista materiaalia ja on tärkeä muistaa myös metsäalan työllistävä vaikutus.  Kokonaisuudessaan elvytyspaketin taloudelliset vaikutukset näyttävät lupaavilta, Kemppi lisää.