Kulttuurialojen työttömyysturva kaipaa muutosta

Sivistysvaliokunnan hallituspuolueiden valiokuntavastaavat Eeva-Johanna Eloranta (sd), Hilkka Kemppi (kesk.), Emma Kari (vihr.), Veronika Honkasalo (vas.) ja Mikko Ollikainen (r.), ovat jättäneet hallitukselle kirjallisen kysymyksen luovien alojen tekijänoikeuskorvausten vaikutuksesta työttömyysturvaan.

Koronakriisi on vaikeuttanut kulttuurialan työntekijöiden toimeentulomahdollisuuksia. Erilaiset ansaintamuodot tekevät kokonaisuudesta sekavan ja hankaloittavat työttömyysetuisuuksia oleellisesti. Esimerkiksi tilille viiveellä tulevat tekijänoikeuskorvaukset leikkaavat työttömyysetuuksia samalla tavalla kuin työttömyysaikana ansaittu palkka.

Luovilla aloilla tekijänoikeusjärjestöjen keräämät käyttökorvaukset tulevat pitkän ajan kuluttua kyseisen työn tekemisestä. Siksi niitä voi hyvinkin tulla työttömäksi jääneelle tekijälle, jonka kaikki muut tulot ovat romahtaneet. Niitä kohdellaan sovittelussa samalla tavalla kuin työttömyysaikana tehdyn työn tuottamaa palkkaa. Vaikka työ on tehty kauan sitten, ne voivat pahimmillaan leikata työttömyyskorvauksen kokonaan. Ne eivät kerrytä mutta leikkaavat työttömyysturvaa, koska asetus on ristiriitainen.

Työttömyysturvalaissa on määritelty, että ansiosidonnaista korvausta tuottaa ja sitä voi alentaa vain sellainen ansiotulo, ”joka on saatu korvauksena työstä”. Asetuksen 3 § määrittelee, että tekijänoikeuskorvaukset eivät ole tällaista, mutta 8 §:ssä sanotaan päinvastoin, että ne ovat tällaista Työttömyysturvalaki on toimeenpantu tältä osin ristiriitaisesti, virheellisesti ja työttömän etua vahingoittavalla tavalla.

Kulttuuriammateissa työskentelee 135 000 henkilöä. Suomen bruttokansantuotteesta 3,4 % syntyy luovilla aloilla. Kulttuuri- ja taideala työllistääkin selvästi enemmän kuin esimerkiksi matkailu- ja ravintola-ala tai teknologiateollisuus.

Lisätietoja:

Eeva-Johanna Eloranta
Hilkka Kemppi
Emma Kari
Veronika Honkasalo
Mikko Ollikainen