Kevät on ollut poikkeuksellinen myös kouluissa. Lähiopetuksesta siirryttiin kaksi kuukautta sitten etäopetukseen ja nyt on palattu takaisin entiseen normaaliin. Kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan jäsen Hilkka kemppi on jättänyt eduskunnassa kirjallisen kysymyksen perusopetuslain päivittämisestä niin, että se määräisi myös etäopetuksen perusteista.
Peruskoulussa etäopetusarki on ollut uutta, sillä perusopetuslaissa ei ole mainintaa etäopetusmahdollisuudesta edes poikkeustilanteissa. Lapsen oikeuksien sopimus puolestaan ei anna poikkeusoloissakaan mahdollisuutta poiketa lapsen oikeudesta oppimiseen. Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n teettämän kyselyn mukaan valtaosa opettajista koki poikkeusjärjestelyjen toimineen hyvin.
– Perusasteen koulutus nojaa lähiopetusperiaatteeseen ja niin on hyvä. Rinnalle tulee kuitenkin saada tarvittaessa hyödynnettävä etäopetusmahdollisuus. Etäopetuksen kehittäminen on suuri mahdollisuus esimerkiksi harvaan asutulle seudulle ja erikoisaineissa. Etäopetus mahdollistaa kattavamman kouluverkon läpi Suomen leikkaamatta lasten opetuksen laadusta tai valinnan mahdollisuuksista. Samalla etäyhteyksillä voidaan osittain vähentää oppilaiden koulubussissa istumista, mikä usein on poissa vapaa-ajasta ja harrastamisesta, Kemppi kuvaa.
– Etäopetus on mahdollisuus valinnanvapauteen niiden erikoisaineiden kohdalla, joiden opetusryhmiä ei synny kaikkialle Suomeen vähäisen opiskelijamäärän vuoksi. Etäopetusmöröstä on päästävä 2020-luvulle, jolloin mennään lapsen paras edellä myös oppimisympäristöä valitessa. Kaikille lapsille paras oppimisympäristö ei aina ole luokkahuone. Etäopetuksen lisääminen ei tarkoita sitä, etteikö lähiopetuksen rooli olisi merkittävä jatkossakin. Lähiopetuksen roolia erityisesti sosiaalisten taitojen ja tunnetaitojen oppimisessa ei voi liiaksi korostaa, Kemppi jatkaa.
On ongelmallista, ettei perusopetuksen lainsäädäntömme ole huomioinut etäopetusta tilanteen niin vaatiessa. Perusopetuslain 18§ säädettäessä ei ole osattu ajatella, että koululaisia uhkaisi virus. Nykyisen perusopetuslain perusteella opetuksen järjestämispaikkaa voidaan muuttaa pakottavasta syystä. Uuden paikan tulee kuitenkin olla rakennus, vaikka ympäristöksi voisi monessa tapauksessa soveltua paremmin sähköinen ympäristö. Lisäksi laissa tarkastellaan lapsen koulunkäyntiä oppilaan terveyden kannalta eikä esimerkiksi yhdenvertaisuuden näkökulmasta huomioida sitä, että syy lapsen poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin voi olla lapsen perheeseen kohdistuva turvallisuusuhka.
– Perusopetuslakia olisi syytä muuttaa niin, että opetuksen järjestäjällä olisi mahdollisuus päättää, milloin voidaan opettaa etäopetuksessa ja milloin lähiopetuksessa. Esimerkiksi Covid-19-tapauksessa yhdenvertaisuusvaltuutettu on kiinnittänyt huomiota siihen, että osa lapsista saattaa jäädä pois opetuksesta, kun perheessä on riskiryhmään kuuluva henkilö. Näille lapsille tulisi voida järjestää etäopetusta, jotta heidän oikeutensa oppimiseen ei vaarannu, Kemppi kuvailee.
Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee muutoksia, mutta ne ovat luonteeltaan väliaikaisia.
– Etäopetus tulee kirjata perusopetuslakiin yhdenvertaisuussyistä pysyvänä vaihtoehtona. Sitä tulee hyödyntää silloin, kun se on lapsen oppimisen ja koulunkäynnin sujuvuuden kannalta paras ratkaisu. Lakimuutos on hyvä tehdä kerralla pysyvänä ja riittävän sallivana, sillä poikkeuksellisia tilanteita tulee vastaan ennemmin tai myöhemmin. Muutos on hyvä tehdä ennen syksyä, sillä myöskään Koronaviruksen ilmaantuvuutta kausi-influenssan tavoin ei voi poissulkea. On selvää, että korjatessa etäopetus perusopetuslakiin täytyy myös esimerkiksi vastuukysymyksiä tarkastella uudelleen. Myös sekä opettajien, että oppilaiden välineiden saatavuus on keskeistä, kun perusopetusta kehitetään etäopetuksen mahdollistavaksi, Kemppi lisää.