Kansanedustaja Kempin selvitystyö lapsiperheköyhyyden poistamiseksi alkaa

Kansanedustaja ja Eduskunnan köyhyysryhmä varapuheenjohtaja Hilkka Kemppi käynnistää kokoavan selvitystyön lapsiperheköyhyyden poistamiseksi eduskunnan perheellistymistä käsitelleen ajankohtaiskeskustelun pohjalta ja kutsuu toimijoita aiheen ympäriltä keskustelemaan kanssaan vuoden mittaan.

Selvitystyö jatkuu vuoden 2020 kesään. Tänä aikana Kemppi kannustaa erilaisia perheitä, lapsiperheiden taloustilanteen kanssa töitä tekeviä järjestöjä, yrityksiä ja julkisen puolen toimijoita sekä muita asian ammattilaisia tuomaan tarinoitaan, näkemyksiään ja valmiita tutkimuksiaan asiasta esille. Lopullisen tiivistyksen tekee edustaja Kempin kokoama ja johtama asiantuntijaryhmä, jonka tehtävänä on koota konkreettisia lakimuutoksia ja selkeitä toimenpiteitä esille nousseisiin haasteisiin lapsiperheköyhyyden poistamiseksi. Kemppi vie valmiit esitykset eteenpäin eduskuntaan.

Asiantuntijaryhmän jäseniä ovat (täydennetään tarvittaessa):

  • Valtion tasa-arvo neuvottelukunnan puheenjohtaja Jirka Hakala
  • Suomen diakonissalaitoksen globaalin vastuun johtaja Tuija Åstedt
  • Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän Perhekeskuskoordinaattori Heli Kuitunen
  • Huuma-hankkeen projektipäällikkö Anne-Marie Haavisto
  • Päijät-Hämeen LAPE muutosagentti Elina Vesterinen

Lapsiperheköyhyyttä tulee vähentää nykyistä tavoitteellisemmin. Ilmiö nousee esiin muun muassa nuorten syrjäytymisen, koulupudokkuuden ja sairastavuuden taustalla. Lapsiperheiden köyhyydestä on puhuttu paljon, mutta aiheen ollessa laaja, esitetyt ratkaisut ovat usein liian suppeita. Selvitystyön tarkoitus on tunnistaa keskeisiä syitä ilmiön taustalla ja koota niitä korjaavia lakimuutoksia yhteen.

– Lapsiperheköyhyys kuuluu niihin kinkkisiin ja kasvaviin haasteisiin, johon ei voida puuttua vain tukia korottamalla. Ilmiötä on pyritty selvittämään erilaisiin tutkimuksin. Ihmisten kokemukset ja tutkimukset jäävät kuitenkin usein toisistaan irrallisiksi. Kansanedustajana koen velvollisuudekseni selvittää vähävaraisten lapsiperheiden kokemia tarpeita ja puuttua niihin, Kemppi tiivistää.

Kemppi tunnisti tarpeen tälle työlle ollessaan asiantuntijana töissä Päijät-Hämeen Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa silloin, kun Terveyden ja hyvinvoinnin laitos teki LTH–tutkimuksen pienten lasten vanhempien kokemuksista. Päijät-Hämeessä lähes joka viides vanhemmista ilmoitti pelkäävänsä, että rahat ei riitä ruoan ostamiseen ennen kuin se loppuu. Taloudellisessa pelossa elävien perheiden määrä oli suuri koko maassa. Tulonjakotilaston mukaan Suomessa on 101 000 köyhää lasta, mikä tarkoittaa lähes joka kymmenettä lasta. Jos huomioon otetaan ns. laskennalliset asuntotulot, köyhien lasten lukumäärä on jopa 132 000 (yli 12 % lapsista).

– Tällaisten lukujen kohdalla ei ole muuta vaihtoehtoa, kun pysähtyä ja tehdä korjausliike. Pidän tilannetta kriittisenä. Pyydän lähestymään aiheen tiimoilta empimättä ja kiitän jo tulleista yhteydenotoista, Kemppi tiivistää työn tarkoituksen ja päämäärän.